Säännöt

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 20.5.2009 ja niille on saatu liiton hallituksen hyväksyntä 12.12.2009 sekä puolueen hallituksen hyväksyntä xx.xx.2009.

1 § Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen nimi on Kuopion Tuhatkunta ry.
Yhdistys kuuluu paikallisyhdistyksenä Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry:een ja Kansallinen Kokoomus rp:een, joista edellistä sanotaan näissä säännöissä liitoksi ja jälkimmäistä puolueeksi, sekä Pohjois-Savon Kokoomus ry:een ja Kokoomuksen Kuopion kunnallisjärjestö ry:een, joista edellistä näissä säännöissä sanotaan piiriksi ja jälkimmäistä kunnallisjärjestöksi.
Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio.
Yhdistyksen toiminta-alue on Kuopio, ensisijaisesti Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus.

2 § Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia seuraavien liiton omaksumien aatteiden ja pyrkimysten toteuttamiseksi:
  • yksilönvapaudelle perustuvan kansanvaltaisen, moniarvoisen ja suvaitsevan yhteiskuntajärjestelmän ja oikeusjärjestyksen turvaaminen ja kehittäminen,
  • suomalaisen yhteiskunnan kaikinpuolinen kehittäminen sen nykyiseltä pohjalta,
  • yksilön sosiaalisen, oikeudellisen ja taloudellisen turvallisuuden laajentaminen,
  • ekososiaaliseen markkinatalouteen perustuvan elinkeinoelämän ja talouspolitiikan kehittäminen,
  • elinympäristöstä huolehtiminen,
  • kansainvälisen yhteistyön ja rauhanomaisen tulevaisuuden edistäminen ja suomalaisten elinolosuhteiden, hyvinvoinnin ja kansallisen kulttuurin turvaaminen maailmassa,
  • koulutuksen kehittäminen niin, että jokaisella yksilöllä on tasavertaiset mahdollisuudet kehittää itseään,
  • yhdistyksen toimialueella sijaitsevien oppilaitosten jäsenistön mielenkiinnon herättäminen kokoomuslaiseen opiskelijatoimintaan, sekä
  • vaikuttaa kuntatason päätöksentekijöihin opiskelijamyönteisen poliittisen ilmapiirin luomiseksi.

3 § Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
  1. valmistelee ja hoitaa valtiollista, kunnallista, opiskelija- ja muuta vaalitoimintaa,
  2. harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella yhdistyksen tarkoitusperiä edistävää tiedotustyötä ja julkaisutoimintaa, suorittaa jäsenhankintaa sekä järjestää kokouksia, kursseja, neuvottelutilaisuuksia ja juhlia,
  3. muodostaa erityisaloja varten rekisteröimättömiä kerhoja sekä alueellisella pohjalla toimivia rekisteröimättömiä osastoja.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys:
  1. kantaa jäseniltään toimintaansa varten tarpeellisia jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä
  2. omistaa ja hallitsee kiinteistöjä, harjoittaa ravintola- ja kahvilaliikettä, elokuva- ja kustannustoimintaa, muistoesineiden myyntiä ja pienimuotoista tarvikevälitystä sekä järjestää arpajaisia.
Taloudellista toimintaansa varten yhdistys tarvittaessa hankkii asianomaisen luvan.

4 § Jäsenet

Varsinaiset jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä viisitoista (15) vuotta täyttänyt Suomen kansalainen ja sellainen ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan sekä puolueen yleiset periaatteet ja jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenekseen.
Yhdistyksen jäsen tai jäseneksi pyrkivä ei saa kuulua muuhun puolueeseen eikä varsinaisena jäsenenä muuhun Kansallinen Kokoomus rp:n paikallisyhdistykseen.
Kunniapuheenjohtaja
Kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneen jäsenensä. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan.
Kunniajäsenet
Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistyksen toiminnassa ansioituneen jäsenen.
Kannattavat jäsenet
Kannattavaksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä yksityisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön.
Jäsenmaksut
Jokainen varsinainen ja kannattava jäsen suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuna sen määrän, jonka
yhdistyksen syyskokous seuraavaa kalenterivuotta varten kullekin jäsenryhmälle vahvistaa.
Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen eivät suorita jäsenmaksuja.
Jäsenen toiminta
Jokaisen yhdistyksen jäsenen tulee noudattaa liiton ja puolueen hyväksymiä sääntöjä, ohjelmia ja
keskeisiä päätöksiä sekä käyttää hänelle varsinaisena jäsenenä kuuluvia oikeuksia.

5 § Yhdistyksen hallinto

Yhdistyksen hallinnon muodostavat yhdistyksen kokous ja hallitus.
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Toimeenpanovalta on hallituksella.

6 § Yhdistyksen kokousten aika ja kokoon kutsuminen

Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen on pidettävä joka vuosi kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous maaliskuun ja
syyskokous marraskuun loppuun mennessä.
Ylimääräinen kokous
Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, milloin yhdistyksen kokous itse tai hallitus niin päättää
taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten hallitukselta pyytää. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.
Kokouskutsu
Kokouskutsu on vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta julkaistava yhdistyksen toiminta-alueen
sanoma- tai paikallislehdessä tai lähetettävä kirjallisesti postitse tai sähköpostitse yhdistyksen jäsenille. Kirjallinen kutsu lähetetään kunkin jäsenen viimeksi jäsenrekisteriin ilmoittamaan osoitteeseen.
Yhdistyksen kokousten paikan toimialueella ja tarkemman ajan määrää hallitus.

7 § Yhdistyksen kokousten osanottajat ja aloiteoikeus

Äänivalta
Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneella varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni.
Päätöksenteko
Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli ei näissä säännöissä toisin määrätä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaalissa arpa. Vaalit on suoritettava umpilipuin milloin vähintään kaksi (2) äänivaltaista osanottajaa sitä pyytää.
Läsnäolo- ja puheoikeus
Läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa on kunniapuheenjohtajalla ja –jäsenillä, kannattavilla jäsenillä, sekä liiton, puolueen, piirin ja kunnallisjärjestön edustajilla. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on sellaisilla yhdistyksen hallituksen jäsenillä, jotka eivät ole varsinaisia jäseniä.
Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.
Aloiteoikeus
Oikeus aloitteen tekemiseen yhdistyksen kokoukselle on yhdistyksen jäsenillä, sekä kunnallisjärjestön, piirin,  liiton ja puolueen hallituksilla.
Aloitteet on jätettävä yhdistyksen puheenjohtajalle viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta,
paitsi niitä aloitteita, jotka on mainittava kokouskutsussa ja jotka on jätettävä kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Hallitus esittää tehdyt aloitteet lausunnollaan varustettuina yhdistyksen kokouksen käsiteltäviksi.

8 § Yhdistyksen kokousten asiat

Kevätkokous
Kevätkokouksessa:
  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat,
  • todetaan kokouksen osanottajat ja laillisuus,
  • vahvistetaan kokouksen esityslista,
  • käsitellään selostus poliittisesta tilanteesta,
  • käsitellään hallituksen kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta,
  • käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
  • päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille,
  • valitaan yhdistyksen edustajat ja varaedustajat piirikokouksiin, liittokokoukseen ja puoluekokoukseen, piirin, liiton ja puolueen sääntöjen edellyttämällä tavalla sekä muihin kokouksiin, joihin yhdistyksellä on oikeus nimetä edustajansa ja
  • käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot.
Syyskokous
Syyskokouksessa:
  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat,
  • todetaan kokouksen osanottajat ja laillisuus,
  • vahvistetaan kokouksen esityslista,
  • käsitellään selostus poliittisesta tilanteesta,
  • käsitellään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma,
  • määrätään varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksujen suuruus, päätetään tilintarkastajien palkkiosta ja käsitellään seuraavan tilivuoden talousarvio,
  • valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa sekä näille varamiehet,
  • valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi,
  • valitaan muita hallituksen jäseniä näiden sääntöjen 9 § edellyttämä määrä, ja
  • käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot.
Ylimääräinen kokous
Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu, sekä ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa.

9 § Hallitus

Jäsenet
Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) ja enintään yhdeksän (9) muuta jäsentä. Puheenjohtajan on oltava yhdistyksen jäsen. Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan valita yhdistyksen ulkopuolelta henkilö, joka on varsinaisena jäsenenä jossakin muussa puolueen paikallisjärjestössä taikka suorajäsenenä jossakin puolueen piirissä, aluejärjestössä tai liitossa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan, joita kutsutaan
yhdistyksen varapuheenjohtajaksi, sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi. Sihteeri ja/tai taloudenhoitaja
voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Sama henkilö ei voi toimia samanaikaisesti puheenjohtajana ja sihteerinä tai varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Muilta osin sama henkilö voi hoitaa kahta vastuualuetta samanaikaisesti.
Toimikausi
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Toimikunnat ja toimihenkilöt
Hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia ja työryhmiä määräajaksi ja/tai erityistä tehtävää varten.
Hallitus voi myös nimetä avukseen toimihenkilöitä, jotka voidaan nimittää hoitamaan erityistä vastuualuetta.
Kokoukset
Hallitus on kutsuttava koolle milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään puolet
hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Tällöin hallituksen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) viikon kuluttua siitä, kun kokouksen koollekutsumista koskeva vaatimus on esitetty.
Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä tammikuun 20. päivään mennessä.
Päätösvaltaisuus
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna vähintään
puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä
säännöissä ole muuten mainittu. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaalissa arpa.
Aloiteoikeus
Oikeus aloitteiden tekemiseen hallituksen kokoukselle on yhdistyksen jäsenillä, sekä kunnallisjärjestön,  piirin, liiton ja puolueen hallituksilla.
Läsnäolo- ja puheoikeus
Läsnäolo- ja puheoikeus on puolueen, liiton, piirin ja kunnallisjärjestön edustajilla sekä hallituksen nimeämillä toimihenkilöillä ja toimikuntien ja työryhmien jäsenillä. Hallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille.
Kokouskutsu
Kokouskutsu on puheenjohtajan toimesta annettava suullisesti tai kirjallisesti hallituksen jäsenille
siten kuin hallitus järjestäytymiskokouksessaan päättää.
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät:
  1. johtaa yhdistyksen toimintaa puolueen, liiton, sekä piirin hallitusten ohjeiden sekä yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi,
  2. valvoa sääntöjen sekä yhdistyksen kokousten päätösten noudattamista,
  3. valmistella yhdistyksen kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle,
  4. valmistella ja ohjata valtiollista, kunnallista, opiskelija- ja muuta vaalitoimintaa,
  5. huolehtia varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta,
  6. huolehtia jäsenhankinnasta ja hyväksyä uudet jäsenet,
  7. järjestää kokouksia, kursseja, juhlia, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia yhdistyksen toimialueella,
  8. valvoa ja ohjata osastojen ja kerhojen toimintaa,
  9. pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista sekä antaa pyydettäessä tietoja yhdistyksen jäsenluettelosta liitolle, puolueelle, piirille sekä kunnallisjärjestölle,
  10. pitää yhteyttä paikkakunnalla toimiviin muihin puolueen jäsenyhdistyksiin ja kokoomuslaisiin luottamushenkilöihin,
  11. huolehtia arpojen myynnistä ja muusta 3 §:ssä mainitusta myyntitoiminnasta, silloin kuin tällaista toimintaa päätetään järjestää,
  12. huolehtia siitä, että yhdistyksen toiminta ulottuu sen toiminta-alueen kaikkiin osiin,
  13. valita tarvittavat toimihenkilöt ja edustajat niihin elimiin, joihin hallituksella on yhdistyksen kokouksen valtuuttamina tai muuten näiden sääntöjen perusteella oikeus valita edustajat.
Nimenkirjoittajat
Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja, kaksi yhdessä.
Toiminta- ja tilivuosi
Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
Toimikautensa päätyttyä hallituksen on jätettävä tilit tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen yhdistyksen seuraavan toimivuoden kevätkokousta ja ne on palautettava hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa myöhemmin. Tarkastelussa olevan toimintavuoden taloudenhoitajan tulee olla läsnä tilintarkastuksessa.

10 § Luottamus- ja toimihenkilöt

Luottamus- ja toimihenkilöiksi voidaan valita vain henkilöitä, jotka täyttävät näiden sääntöjen 9§:ssä mainitut hallituksen jäsenen kelpoisuusvaatimukset.
Puheenjohtaja
Puheenjohtajan tehtävänä on:
  1. kutsua koolle hallituksen kokoukset ja johtaa niissä puhetta,
  2. valvoa, että yhdistyksen toimintaa johdetaan sääntöjen, liiton ja puolueen ohjelmien sekä puolueen, liiton ja piirin johdon ohjeiden sekä yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisesti,
  3. tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen toiminnan vilkastuttamiseksi ja toiminnassa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi,
  4. pitää yhteyttä piirin toiminnanjohtajaan sekä liiton puheenjohtajaan tai pääsihteeriin ja neuvotella heidän kanssaan yhdistyksen toiminnasta,
  5. valvoa, että toimihenkilöt sekä neuvottelu- ja toimikunnat täyttävät tehtävänsä, sekä
  6. hoitaa yhdistyksen jäsenrekisteriä
Sihteeri
Sihteerin tehtävänä on:
  1. yhteistoiminnassa puheenjohtajan kanssa valmistella hallituksen ja yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat,
  2. panna täytäntöön hallituksen päätökset sekä sen ohjeiden mukaan yhdistyksen kokousten päätökset,
  3. pitää pöytäkirjaa yhdistyksen ja hallituksen kokouksissa,
  4. pitää toimintatilastoa: laatia ehdotukset yhdistyksen seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi toimivuotensa syyskokoukseen sekä toimintakertomukseksi toimivuottaan seuraavan vuoden kevätkokoukseen,
  5. tehdä määräaikaisilmoitukset sekä laatia tilastot liitolle, piirille ja puolueelle,
  6. hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihtoa ja laatia tarvittavat asiakirjat, sekä
  7. vastata yhdistyksen rekisteriasioiden ja arkiston hoidosta.
Sihteerin tehtäviä voidaan myös jakaa hallituksen vahvistamaa työnjakoa noudattaen useammalle henkilölle.
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtajan tehtävänä on:
  1. johtaa puhetta yhdistyksen kokouksissa ja hallituksen kokouksissa puheenjohtajan ollessa estynyt,
  2. hoitaa tarvittaessa puheenjohtajan kaikki velvollisuudet tämän ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään,
  3. avustaa puheenjohtajaa tehtäviensä hoitamisessa ja keskustella puheenjohtajan kanssa yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista, sekä
  4. valvoa parhaan arvostelukykynsä mukaan, että puheenjohtaja hoitaa tehtäväänsä hyvin ja koko yhdistyksen edun mukaisesti.
Taloudenhoitaja
Taloudenhoitajan tehtävänä on:
  1. huolehtia yhdistyksen saatavien perimisestä,
  2. tallettaa yhdistyksen varat ja hoitaa muuta omaisuutta,
  3. suorittaa maksut,
  4. huolehtia varojen hankintaa koskevien suunnitelmien toteuttamisesta,
  5. vastata yhdistyksen kirjanpidon hoidosta, tilinpäätöksen ja tilikertomuksen laadinnasta toimivuottaan seuraavana vuonna sekä niiden esittämisestä hallitukselle,
  6. laatia ehdotus seuraavan vuoden talousarvioksi syyskokousta varten, sekä
  7. olla läsnä tilintarkastuksessa toimivuottaan seuraavana vuonna.

11 § Eroaminen ja erottaminen

Jos jäsen päättää erota yhdistyksestä, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoitettava erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroavan jäsenen on suoritettava kaikki ne sääntöjen mukaiset taloudelliset velvoitteet, jotka jäsenelle sinä kalenterivuonna kuuluvat, jona eroaminen tapahtuu.
Jos yhdistyksen jäsen ei suorita jäsenmaksuaan taikka on muutoin jättänyt toteuttamatta ne velvollisuudet, joihin jäsen yhdistykseen liittyessään on sitoutunut, tai jos jäsen on toiminut yhdistystä vahingoittavalla tavalla, on hallituksella oikeus erottaa jäsen. Erottamispäätöksestä jäsenellä on oikeus valittaa yhdistyksen kokoukselle jättämällä kirjallinen valitus hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Jos yhdistyksen kokous kuultuaan hallitusta ja erotettua jäsentä sekä hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti, muussa tapauksessa se raukeaa.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Näiden sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, jos siitä on kokouskutsussa mainittu. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. Sääntöjen muutokselle on saatava yhdistyksen kokouksen hyväksynnän jälkeen puolueen ja liiton hallitusten hyväksyntä.
Yhdistyksen purkautuessa on sen jäljelle jääneet varat luovutettava liitolle.